



Ohje joulunviettoon anoppilassa
Joulu on perhejuhlien ehdotonta eliittiä. Oman suvun kanssa vietettynä se onkin
parhaimmillaan rentouttava ja lämmin tilaisuus. Mutta entäpä, jos joudutkin viettämään
juhlista jalointa anoppilassa? Ja vielä ensimmäistä kertaa. Minäpä kerron, miten
selviydyt kunnialla tuosta varsin tukalasta tilanteesta.
Esivalmistelut
Mikäli tunnet elinkumppanisi suvun ennestään ja olet tavannut heitä useinkin,
valmistautuminen on melko helppoa verrattuna siihen, että sinulla ei ole heidän
tavoistaan ja tottumuksistaan mitään hajua. Oletetaan kuitenkin se kaikkein pelottavin
tilanne, eli olet nähnyt siippasi sukulaisia pelkästään kuvissa.
Aloita valmistautuminen ristikuulustelemalla kumppaniasi. Ensinnäkin selvitä, ketä
kaikkia on tulossa paikalle. Seuraavaksi kysele perheen perinteistä, tyyliin syövätkö
kaikki yhdessä, lauletaanko joululauluja, tuleeko pukki ja mikä tärkeintä, juodaanko
viinaa. (Ja paljonko sitä juodaan) Pyydä tarkennusta pukeutumiskoodiin ja lahjojen
antamiseen. Yritä selvittää myös anopin, appiukon ja mahdollisten sisarusten
mieltymykset ja luonteenpiirteet mahdollisimman tarkasti. (Tämänhän olisit voinut
tehdä jo kuukausia sitten, mutta parempi myöhään kuin totaalisena yllätyksenä).
Valmistelut
Varsinaiset valmistelut pelottavaa tilaisuutta varten tulee aloittaa hyvissä ajoin heti
tiedusteluosuuden päätyttyä. Tämä osuus vie aikaa kahdesta kolmeen viikkoon. Henkisen
valmiuden merkitystä ei tule väheksyä. Mieti valmiita puheenaiheita, joiden uskot
kiinnostavan vastapelureita. Tee muistiinpanoja. Hio varsinkin keskustelun aloituksia.
Vältettäviä kommentteja ovat esimerkiksi: “Ei riisipuuroa kiitos, se pierettää niin
pirusti”, “Annahan appiukko lisää kossua, vedetään perseet!”, “Nää luumuthan näyttää
ihan (tähän tyttöystävän nimi) nänneiltä” tai “Viime jouluna oksensin lanttulaatikkoa
monta päivää”. Myös joululauluja on hyvä harjoitella kaiken varalta etukäteen. Suotavaa
olisi, että hoilaisit näitä iänikuisia veisuja niiden oikeilla sanoilla yläasteella
opittujen pervonnettujen versioiden sijaan. Kaikkihan toki muistavat esimerkiksi biisiin,
joka meni kutakuinkin näin: “Joulupukki pukki innoissaan, Korvatunturilla muoriaan, mutta
muori katala, pukin poissa ollessa, käytti kyyyyynttilöitä...” Eli ei näin.
Lahjat
Lahjojen osto on joulussa kaikkein pahinta. Lahjojen hankkimisessa ei pahinta ole
rahanmeno, vaan se loputon pähkäily siitä, mitä kenellekin ostaisi. Lisäväriä tähän
kurjuuteen tarjoaa tietenkin joulunalussohjossa täydestä kaupasta toiseen samanlaiseen
taapertaminen. Vinkkien antaminen lahjojen hankintaan on täysin mahdotonta, joten
listataan esineitä, joita ei kannata hankkia lahjaksi:
Älä osta anopille ainakaan Aalto-maljakkoa, vibraattoria, silkkiyöpaitaa tai maailman
paras anoppi -kahvimukia. Appiukolle puolestaan kannattaa jättää ostamatta esimerkiksi
kravatti, Jallun vuosikerta ja eurokossu. Vanhemmat tuskin kiittelevät tuoretta
vävypoikaa, jos tämä lahjoittaa perheen juniorille vaikkapa Himokkaan
moottorisahasarjamurhaajan seikkailut neitsythuutosakkityttöjen pukuhuoneessa
–tyylisen dvd:lle tallennetun taidepätkän. Osta vaikka Ässä-arpa per sierainpari, sen
ei luulisi ärsyttävän ketään.
Aattoilta pitkä on…
Ok, aattoilta lähestyy, lahjat on hankittu, tukka kammattu, jalassa saman
parin sukat ja pää lähes vesiselvänä. Anoppilan ovi lähestyy, miten toimia?
Käydäänpä tämä tärkeä hetki läpi vaiheittain:
1. Tervehdi kaikkia selkeästi, mutta luonnollisesti artikuloiden.
2. Kättele reippaasti, kuitenkaan anopin sormia murskaamatta. Muista,
että kunnon ote antaa luotettavan kuvan, eikä appiukkokaan pidä sinua
sukupuolisesti poikkeavana, kun tartut käteen reilusti, välttäen turhia hivelyitä.
3. Seuraa talonväen esimerkkiä kenkien, takkien ja istumapaikkojen suhteen.
Suositeltavaa ei ole ainakaan rojahtaa talon tyylisohvalle selälleen. Varsinkaan
kengät jalassa. Myöskään television avaaminen oma-aloitteisesti ei nosta pisteitäsi.
4. Luultavasti sinun ei tarvitse vaivautua aloittamaan keskustelua, tyttöystäväsi
vanhemmat hoitanevat sen puolen. Seuraa kolmannen asteen kuulustelu taustoistasi,
työ-/opiskelupaikastasi ja aikeistasi heidän tytärtään kohtaan.
5. Ruokailun koittaessa älä istu pöytään ensimmäisenä, lisäpisteitä voit
napsia tarjoamalla anopille tuolin.
6. Jos pöydässä tarjotaan alkoholia, siitä ei tarvitse kieltäytyä. Muista kuitenkin,
että punaviiniä ei tarvitse kietaista huiviin yhdellä huikalla ja pyytää saman tien lisää.
7. Nenänkaivuusta, röyhtäilystä ja kaasunpurkauksista ei saa plussaa, vaikka
ne omien sukulaistesi parissa saattaisivatkin kirvoittaa seurueelta hyväksyvät naurut.
8. Ota ruokaa vähän kerrallaan, sitä tarjotaan kuitenkin lisää.
9. Kiitä ja kehu emäntää, mutta älä vaikuta liian nuoleskelevalta!
Jos olet selvinnyt tähän asti kunnialla, olet voiton puolella. Tästä eteenpäin asioiden
pitäisi jo sujua omalla painollaan. Vielä kerran muistutettakoon, että alkoholin kanssa
kannattaa olla tarkkana. Harmiton kännipäissään suoritettu sormikoukku on vienyt jopa
kokeneita vävypoikia vankilaan. Jos et usko, kysy vaikka Matilta.
takaisin